Pitäisi ehkä harkita pyytää henkilökohtaista avustajaa, kun tuo toinen nyt katkaisi kätensä niin pahasti, että viikkoja tulee menemään ennenkuin paranee, jos riittääkään, jos leikataan.

Muutenhan on hyvin, kun on taksikortti, mutta sitten asiointi vaihtelevissa paikoissa (portaat ja hissittömät talot) voi olla silti hankalaa. Tänään oli tytär mukana kaupoilla ja suurena apuna, kiitos hänelle. Painavia kauppakasseja en pysty kantamaan - toisaalta tänään olikin extra isot, koska yritän selvitä vähillä taksireissuilla. Maksaa nekin ja varsinkin se taksin soittaminen. Eikä taksikortilla kuitenkaan pääse neurolle (eikä verikokeisiin ym), että jotain pitäs kehittää. Eikä kehtaa pyytää jotain puolituttuja heittämään!

Huomasin, että pelkkä tiliotteiden hakeminen on työn, tuskan ja rahan takana. Aina pitää olla rahaa tilillä, jotta voi maksaa kortilla, ettei tarvitse mennä automaatille, joka usein on suljettukin täällä haha.

Lisäksi olen rutiköyhä. Jos maksaisin kaikki laskut, ei tarvitsisi enää miettiä mitään menoja minnekään.

Tuo toinen on nyt niin huonossa kunnossa, että yritän tehdä täällä kotona kaiken, minkä pystyn. Onneksi sentään vielä tässä vaiheessa vähän pystynkin. On hyvä, että vielä kykenee, mutta tulevaisuus pelottaa. Siksi, että nyky-Suomen palvelut ja auttamishalu on mielestäni jo lähes keskiaikaisella tasolla. Sen huomaa vasta sitten, kun on kusessa. Täällä rulaa luonnonlait ja villin lännen meininki. Heikot sortuu elon tiellä, jätkä senkun porskuttaa - kunnes sairastuu.