Lupasin kertoa täällä, miten mopoilu sujuu ja hyvinhän se on ruvennut sujumaan. Ainakin olen saanut paljon huomiota ja ihmiset ovat kiinnostuneita ja tulleet juttelemaan. Jotkut tyytyvät vain osoittelemaan sormella. Risteyksessä autot pysähtyy ja antaa tietä. Jossain vaiheessa saattaa tulla tunne, että onko tämä nyt oikeesti niin jännää. Varsinkin kyselyt laitteen hinnasta arveluttavat. Enhän minä sitä itse ole maksanut. En haluaisi olla epäkohtelias, mutta mieluusti painan vaan menemään, enkä selittele.

Nyt eikun yhä pitempää lenkkiä yrittämään - täytyy vaan muistaa ladata. Tänään oli päivällä pirullisen kylmä tuuli. En ole vielä oppinut, että ajaessa viima moninkertaistaa vilun. Onneksi tytär lainasi talvitakkinsa paluumatkalle.

Harmittaa, kun ei saa mopoa mukaan mökkilomalle. (Mökki ei ole oma vaan vuokrattu.)

Sielläpä olisi ollut kiva ajella hiekkateitä sorateiden virtuoosina. Ihana vehje.