Kärsin tästä lihasrappeumataudista, ja minulle on myönnetty kuljetuspalvelukortti. Kuljen yleensä mieluummin rollaattorin turvin kuin pyörätuolin näin kesäisin pitääkseni yllä jonkinlaista liikuntaa. En silti ole lähelläkään mummoikää.

Tulimme pihalle taksilla mieheni kera käytyämme ostoksilla. Taksi seisoi pihalla ja mieheni otti esiin rollini auton takakontista maksaessani kyytiä.

Yläkerran parvekkeelta huusi tupakalla oleva nainen miehelleni: "Tuliks sun äitis käymään?" 

Vaikka hän hyvin tuntee jo minutkin ja tietää, että olen invalidi.

Joskus tämä suomalaisten ylitsevuotava vittuilun halu yllättää, vaikka olenkin jo tottunut siihen. Kyseinen kommentti oli loukkaus paitsi minulle, myös miehelleni, jolle varmasti tuli hyvin paha mieli.

Minä olen jo tottunut, mutta säälittää, että miehenikin saa osansa minulle sattuneesta tragediasta, emmekä kumpikaan ole siihen syyllisiä. Olemme tehneet kovan päivätyön verrattuna yläkerran sosiaalipummiin. Tätä on IBM.